Tervetuloa blogiini! Blogi on päiväkirjani laihduttamisesta ja elämäntapamuutoksesta, jonka aloitin 29.7.2020. Olen 30-vuotias nainen ja perheeseeni kuuluu avomies sekä kissa. Lihavuus on alkanut jo vaikuttamaan yleiseen hyvinvointiini, joten asialle on jotain tehtävä jo terveyden vuoksi.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Onko jees homma olla lihava?

Viime viikko meni rennolla kaavalla enkä edes puntaroinut itseäni. Olin pari päivää liiton koulutuksessa Vantaalla ja liittohan tarjosi hyvät pöperöt ja pitihän sitä iltaa istua karaokebaarissa. Viikonloppuna vielä kotopuolessa lähdin viihteelle ja rapularuokaa tuli haettua. Enkä tunne huonoa omaatuntoa. Harvemmin noita erikoistilaisuuksia on mulla ja viihteellä käynti on myös harvempaa herkkua, joskus tulee käytyä enemmän ja joskus vähemmän. Tammikuu meni tipattomalla, ihan sen vuoksi että olin töissä viikonloput :D Nyt oon ollu kaks viikkoa lomalla, maanantaina taas arkeen paluu. Tällä viikolla syönnit on menny ihan jees, mutta liikunnasta oon pitänyt paussia. Loman jälkeen ois tarkotus aloittaa salilla käynnit.

Noh, se mun kuulumisista! Näin vapaalla ollessa aika meinaa käydä välistä pitkäksi (eikä haittaa ollenkaan!!) ja netissä tulee sitten surffailtua aika lahjakkaasti. Suurinta hupia mulle tuottaa Kaksplussan foorumi, voi taivas niitä keskusteluita siellä mitä jotkut peelot välistä kirjoittelee :D Tosin on siellä asiaakin ja nyt yksi keskustelun avaus herätti mun mielipiteet:


Olen ihan seurannut kaupoissa yms. paikoissa, joissa lapsia paljon liikkuu. Lasten ylipaino on todellista. Miten jotkut vanhemmat päästävät lapsensa lihomaan? Siis alle kouluikäisen ruokavalioon voi varmasti puuttua. Ja vielä pienen koululaisenkin. Kyllä se lihottava tekijä on sen ylipainoisen lapsen vanhemmat. Ja vanhemmat myös itse ylipainoisia. Minusta jo pienikin ylipaino lapsella on paha juttu. Ongelma kasvaa kuin lumipallo iän myötä. Nykyään on kaikkea niin paljon helpommin saatavilla kuin meidän lapsuudessamme. Meillä oli ainakin karkkipäivä ja samoin on omilla lapsillani. Sipsit yms. kuuluvat vain juhliin ja erityistilaisuuksiin jos sinnekään. Pikaruokaa pitäisi tarjota vain harvoin. Kunnon kotiruokaa ja kasviksia ja hedelmiä. Miksi se on niin vaikeaa?

Täysin saman havainnon olen itsekin tehnyt, ihan omaan lähipiiriin kuuluvasta lapsestakin. Ja sattumoisin olen tätä asiaa itsekseni mietiskellytkin, kun olen seurannut kylillä ja oman veljen kautta tutustunut hänen kavereihin, jotka ovat yläasteikäisiä ja vähän vanhempia. Iso osa tuon ikäisistä tytöistä on lihavia, enemmän tai vähemmän. Muistan, että silloin kymmenen vuotta sitten (oonko jo niin vanha??) kun itse olin yläasteella, niin ne lihavat tytöt ja pojat oli niitä nössöjä hissukoita, joista ei juurikaan välitetty ja seurustelukumppanista oli turha haaveillakaan. Nyt nämä lihavat tytöt kuuluvat siihen pissis-porukkaan, suosittuihin tyttöihin joilta ei poikia puutu.

En nyt sano, että tuo toiminta mitä ennen oli, niin olisi ok. Ihmettelen vain tätä muutosta lyhyessä ajassa. Nykyään joka puolelta toitotetaan, että lihavuus on ok, olet hyvä juuri niine läskeineen joita sulla on ynnä muita mantroja. Eikä niissä mitään pahaa ole. Jokaisen pitäisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, sillä jokainen meistä on arvokas. Olit sitten lihava tai laiha. Mutta itse en ainakaan ole hyväksynyt itseäni lihavana. En ole yhtään tyytyväinen itseeni, kun ei vaatteet mahdu päälle, sovituskopissa tulee aina tuskanrääky kun ei nämäkään housut mahtuneet päälle, en näytä hyvältä alastomana. 

Mua tympäsee tämä nykyinen tyyli, että lihavuutta pidetään hyvänä asiana ja se on hyväksyttyä. Itse oon ollu aikuisikäni lihava ja nyt yritän päästä näistä liikakiloista eroon. Helppoa se on lihoa ja olla välittämättä kunnon ruuasta ja liikunnasta, mutta vaikeaa se on sitte niistä kymmenistä liikakiloista päästä eroon. En usko, että nuo 15-vuotiaat tytöt ovat itseensä tyytyväisiä lihavina. En usko, että kovin moni muukaan lihava on tyytyväinen itseensä. No okei, tätini ei välitä vaikka on reilusti ylipainoinen, mutta se on hyvä homma hänelle. 

Kumpa vain joku sanoisi noille nuorille, että sitten kymmenen vuoden päästä se laihdutus on hankalaa. Pitäisikö kouluissa ruveta valistamaan jo liikalihavuudesta, käyhän siellä valistajia huumeista ja tupakoinnistakin? No okei, en tiedä onko se hyvä asia. Mutta miksei? Monesti törmää siihen, että laihaa, timmiä tai urheilullista ihmistä on okei haukkua rumastikin, mutta lihavasta jos sanot poikkipuolisen sanan niin olet kauhea ihminen. Miksi se on näin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti